Kun mä nyt kerran innostuin kirjoittamaan niin kirjoitetaan sitten. Ajattelin, että unet on kyllä ihmeellinen asia. Läheskään aina niitä ei muista tai muistaa vain joitain pieniä yksityiskohtia. Ja sitten ne on ihan helvetin kiehtovia. Ja niiden merkitystä on todella hauskaa miettiä. Tässä pari unta, jotka näin tässä parisen viikkoa sitten. Ensin tämä joka todella kosketti mua ja sai melkein toivomaan, että se olisi totta. Hiuman sitten selityksiä unen lopussa ehkä taustoista tai katsotaan miten mä jaksan.

Synnytys.
Mä olin synnytyssalissa. Mä katson Jonnaa*, joka huutaa että "nyt se tulee, nyt se tulee" ja sitten mä olenkin yhtäkkiä itse siinä sängyllä ähkimässä. Mä nään yläpuolella kahdet kasvot. Jonnan mun vasemmalla puolella ja Aten oikealla. Yhtäkkiä Atte** muuttuu Joniksi*** ja Joni taas pian Markoksi****. Siinä mä huudan ja Jonna ja Marko hokevat molemmat, että "hyvin menee, jaksa vaan." Yhtäkkiä alkaa kuulua pienen lapsen huutoa ja Marko häviää näkyvistä. Pian se tulee takaisin ja laskee mun syliin kauniin poikavauvan. Se katsoo mua hymyillen kyyneleet silmissä, kumahtuu suutelemaan mua, mutta pysähtyy ennen kuin huulet osuvat ja perääntyy. Ei se suutelekään vaan katsahtaa Jonnaan ja nostaa sitten kaksi sormea ensin omille huulilleen ja sitten mun ja sanoo "Kiitos."

Ja sitten mä heräsin.

**Atte: Mun ex, jolle mä olin raskaana n. vuosi sitten, mutta tein abortin.
***Joni: Mun ja Aten ystävä, jonka kanssa mä petin Attea yhden ainoan kerran n. pari viikkoa ennen mun ja Aten eroa.
****Marko: Markon kanssa mä seurustelin pari viikkoa vähän ennen Attea ja johon mä olin vielä ihastunut pitkään sen jälkeenkin vaikka seurusteltiin Aten kanssa.
*Jonna: Markon nykyinen tyttöystävä, joka on todella mukava ihminen.

Oli vähän pakko selittää tähän näitä ihmisiä, joita tuossa unessa esiintyi. En mä ole enää edes ihan varma, että menikö tuo uni ihan noin ja paljon on aukkoja ja muutakin unessa tapahtui, mutta en vaan tarkkaan muista mitä.
Mä mietin pitkään tota unta. Aamulla kun mä heräsin mulla oli kyyneleet silmissä ja se uni oli niin todellinen, että mä luulin oikeasti, että mulla on pieni vauva siinä vieressä. Ja sitten kaikki vanhat jutut tuli mieleen.
Oli pakko ruveta miettimään tota unta ja sen merkitystä. Jotain pientä mitä mä olen siitä unesta miettinyt:
-Ehkä mä kadun niin paljon sitä aborttia, että se tulee mun uniinkin. Se totuus, että mulla voisi olla nyt pieni vauva.
-Ehkä Jonna oli unessa koska mä poden siitä jotain syyllisyyttä, että mä vieläkin välillä aattelen Markoa ja sitä mitä meillä olis voinu olla.
-Jonista uni ehkä lähti. Sillä itellä on 1v. poika ja me oltiin just vähän ennen tota unta niillä käymässä ja se poika on todella ihana.

En mä tiedä. Unet on vaikeita. Jos joku keksii jotain selitystä tolle mun unelle niin on vapaa kertomaan siitä. Tai jotain muutakin...

Mun piti kirjoittaa tähän yksi toinenkin mun uni, jonka mä näin tossa muutama päivä sitten, mutta en mä nyt jaksa. Mä kirjoitan sitten joskus toinen kerta. Sekin oli sellainen, että pelästyin kun heräsin.